Oktoberfest 2010
Hyvien makujen jäljillä kenties maailman kuuluisimmilla olutfestivaaleilla.
Oktoberfest on Munchenissä vuosittain järjestettävä kaksiviikkoinen olutfestivaali. Nimestään huolimatta Oktoberfest järjestetään syyskuun lopussa ja tapahtuma päättyy lokakuun ensimmäiseen viikonloppuun. Vuonna 2010 Oktoberfest järjestettiin 177. kerran ja mm oluen arvioitu kulutus on noin 6.9 miljoonaa litraa. Tuo mainittu luku vastaa noin 30% alueen panimoiden vuosituotannosta. Vierailijoita tapahtuma kerää vuosittain useita miljoonia ja se onkin joidenkin lähteiden mukaan maailman suurin vuosittainen kansanjuhla. Mene ja tiedä, mutta kyllä siellä kävijöitä riitti tänäkin vuonna. Tapahtuma-alue sijaitseen Munchenin keskustassa ja alueella on lukuisten valtavien oluttelttojen lisäksi myös huvipuisto. Huvilaitteet näyttivät sen verran hurjilta, että jätin ne suosiolla omaan arvoonsa ja keskityin olennaiseen. Valitettavasti perinteiset nahkahousut puuttuivat, joten joukkoon sulautuminen ei vaatetuksen osalta onnistunut. Ei edes kotimaisessa seurassa.
Olutta ja tunnelmaa
Mikäli mielit Oktobereille, kannattaa reissua alkaa suunnittelemaan hyvissä ajoin. Kylmä tosiasia on se, että viikonloppuisin olutteltat ovat aamu yhdeksästä alkaen täysin ladattuja ja pöytävarauksien tekeminen vuodelle 2011 alkaa olla myöhäistä tämän artikkelin julkaisun aikoihin. Varteenotettavin vaihtoehto saapua paikalle on viikolla, jolloin tilaa löytyy paremmalla todennäköisyydellä (koputetaanpa sitä puuta sitten). Mikäli paikalle on valtaisa hinku juuri viikonloppuna niin monista teltoista löytyy useita kymmeniä pöytiä mihin ei oteta varauksia, mutta paikalla pitää olla jonottamassa jo aamu kahdeksalta. Näin juuri oma seurueeni teki ja onnistui saamaan pöydän. Saavuin itse paikalle hiukan puoli kymmenen jälkeen ja teltta oli jo suljettu. Onnistuimme kuitenkin pääsemään sisään kiitos seurueeni neuvokkaan toiminnan.
Itse teltat ovat valtavia ja vetävät tuhansia ihmisiä per teltta. Pöydät ovat pitkiä ja tunnelma katossa. Nautiskelu tapahtuu paikallisen puhallinorkesterin sävelien siivittämänä ja saksan kieltä sen kummemmin tuntematta olin saavinani mielikuvan että joka toinen viisu oli jonkin sortin juomalaulu. Telttojen olutvalikoima on suppea, sillä teltat edustavat aina yhden panimon tuotteita. Tarjolla on yleensä vain Panimon oma Oktoberfest olut, Raddler (puolet olutta puolet spritea), sekä alkoholiton olut. Tuoppikoko on oluissa vakio 1 litra.
Halvan oluen perässä Oktobereille ei kannata suunnistaa sillä tuopillinen ilolientä maksaa juhlapaikalla noin 9 euroa.
Entäs se ruoka?
Oktoberfestiä ei yleensä assosioida ruokaan, sillä kysehän on toki olutjuhlasta. Toisaalta Oktobereilla on myös hyvin perinteinen ruokavalikoimansa loistavien oluiden lisäksi. Saksalainen olut snack on perinteisesti pretzel eli suomeksi viipurin rinkelin suolainen versio. Festien pretzelit olivat todella suuria ja (yllätys yllätys) erittäin suolaisia. Festien perinteinen ruoka on myös kana, joita nautitaan festien aikana satoja tuhansia kappaleita. Kana oli hyvin maukasta ja mehukasta.
Aamupalaksi sopii Leberkäse, mikä on eräänlainen lihamureke. Ulkonäkönsä puolesta se tosin muistuttaa enemmän murekkeen muotoon tehtyä lauantaimakkaraa. Leberkäse tarjoillaan yleensä perunasalaatin, sekä paikallisen sinapin kera ja sen maku ei ulkonäöstä huolimatta ole lainkaan hassumpi. Muita perinteisiä fest herkkuja ovat porsaan potkat, paahdetut mantelit/pähkinät, erilaiset makkarat, sekä vartaassa paistettu kokonainen härkä. Makkaroista perinteisin on weisswurst mikä ulkonäöllisesti muistuttaa lähinnä siskonmakkaraa, mutta on maultaan mausteisempi.
Festien ruokavalio ei siis ole suunniteltu terveysruokailijoille vaan lähinnä suolan- ja rasvan himon tyydyttämiseen oluen juonnin lomassa.
Kannattaako sinne sitten mennä?
Tähän kysymykseen vastaamiseen ei tarvinne kauaa mietintää tuhlata. Omasta puolestani vastaan, ehdottomasti, ainakin kerran. Festit ovat kokemisen arvoinen tapahtuma, jollaista ei kotosuomesta löydy edes keskikesällä. Tosin haaveet budjettimatkailusta kannattaa heittää heti kättelyssä romukoppaan, sillä hotellit maksavat festien aikaan mansikoita. Ja kuten sanottua, ei se olutkaan ole kovin halpaa. Toisaalta hotelli lähellä juhlapaikkaa voi säästää pitkän pennin liikkumiskuluissa ja se olut on silti halvempaa ja huomattavasti parempaa, kun keskiverto suomalainen olut.
Omasta puolestani voin sanoa että mahdollisuuden tarjoutuessa luulen päätyväni festeille uudelleen, ja seuraavalla kertaa niissä virallisissa nahkahousuissa.