Tietoa blogista
Blogi avattiin heinäkuussa 2010 ja se jäi tauolle marraskuussa 2012. Toukokuussa 2015 jälleen keväisen heräilemisen merkkejä. Tervetuloa jälleen mukaan!
Avaussanat vuodelta 2010
Eräänä joulukuun iltana vuonna 2009 neljä miestä kokoontuu keittiön pöydän ääreen tamperelaisessa kerrostalokolmiossa. Tavoitteena oli saattaa alulle jo pitkään ajatuksissa pyörinyt päiväkirja. Seitsemän kuukautta myöhemmin kaikki on valmista, ja heinäkuussa 2010 avataan ruokablogi ”Hyvän maun rajalla” — tutummin hyvanmaunrajalla.fi. Syyskuussa 2010 joukkoon liittyy viides jäsen, Sami. Viinipuolen osaaminen saa vahvistusta huhtikuussa 2011, kun Markus liittyy remmiin.
Tämä sivusto on ennen kaikkea tutkimusmatka ja löytöretki; mikä ja mitä on hyvä maku ja miten sen voi saavuttaa. Rajoja etsitään, rikotaan ja ylitetään. Tavoitteena on tarjota mielenkiintoisia reseptejä suomeksi suomalaisille. Ideoita etsitään maailman ja mielen kaikista kolkista, tutustutaan laitteisiin ja tekniikoihin, ja ennenkaikkea laitetaan ruokaa jakaen tunnelmat reseptien ja kuvien muodossa.
Siispä tervetuloa kanssamme hyvän maun rajalle!
– Mikko, Santtu, Jan, Mikko, Sami ja Markus
Hyvän Maun Rajalla mediassa
Lokakuussa 2010 Kuningaskuluttaja vieraili Hervannassa ja vietettiin hieno ilta yhdessä kokkaillen kameran edessä. Juttu edelleen luettavissa Kuningaskuluttajan sivuilla.
Tammikuussa 2011 Santtu ja Mikko pääsivät vierailemaan YLE Tampereen aamulähetykseen. Nautimme studiossa aamupalaksi ilokaasulla vaahdotettua jogurttia! Juttu luettavissa YLE Tampereen radion netissä.
Joskus Helsingin Sanomat vieraili Hervannassa ja hyvä juttuhan siitä tuli.
Kesäkuussa 2012 Turun Sanomien Extra-liitteessä oli kesäisenä reseptinä punajuurisipsit. Nam!
Lokakuussa 2012 Otavamedia teetti tutkimuksen miesten roolista keittiössä. Olimme innolla mukana. Tiivistelmä tulossa.
Ihmiset hyvän maun rajalla
Mikko S.
Tampereelta synnyinseuduille Etelä-Pohjanmaalle paluumuuttanut, ruokaan intohimoisesti suhtautuva aviomies. Seurailen satoja erilaisia koti- ja ulkomaisia ruokablogeja. Laadukkaat, tuoreet ja puhtaat raaka-aineet ovat kaiken perusta. Pyrin mahdollisuuksien mukaan ostamaan lähellä tuotettua. Rakastan selkeitä makuja, habanerontulisesta kermanpehmeään.
Hyvän Maun Rajalla on mulle ennenkaikkea visuaalinen matka makumaailmaan, kauniita kuvia perusteellisten artikkeleiden seurana, kaikki yksissä kansissa. Siispä täydellistä vastapainoa päivätyölle, jolla ei ole mitään tekemistä ruoan kanssa. Paitsi tärkeällä lounastauolla.
Jan M.
Vastapainona Tampere voittoiselle kirjoittajakaartille olen minä: Jan, Helsingistä. Hyvä ja ikimuistoinen ilta voidaan koota seuraavista aineksista: huumorintajuinen seura, tuoreista raaka-aineista tunteella valmistettu ruoka ja tunnelmaan sopiva musiikki. Pidän itseäni onnekkaana, sillä olen saanut kokea näitä iltoja kohtuullisen usein. Valitettavan usein muut kiireet varastavat ruuanlaittoajasta. Onneksi Helsinki kuitenkin tarjoaa kiireiselle miehelle valinnan varaa hakea inspiraatiota kulinaristisiin seikkailuihinsa. Omasta puolesta toivotan kaikki tervetulleeksi lukemaan blogiamme. Hyvänmaunrajalla nähdään! -Jan
Mikko L.
Hei, olen Mikko Tampereelta. Keittiössämme häärii kaksi hyvän ruoan ystävää, joille rento ilmapiiri ja halu kokeilla erilaisia asioita ovat tärkeitä. Ruoka syntyy tuoreista ja yksinkertaisista raaka-aineista, jotka ovat nopeita valmistaa. Viikonloppuisin voikin sitten herkutella paremmin mm. viinin kanssa. Olennainen osa ruoan valmistusta on musiikki, joka valikoituu lähinnä oman fiiliksen mukaan. Arkipäivät kuluu mobiiliohjelmistojen laadun kehittämisen ja testauksen parissa.
Santtu
Niin, mun toinen nimi on Oskari. Asuinpaikkana Tampere. Mä aloitan ruoan tekemisen hyvällä musalla ja juomalla. Paula, syrah, helposti juotava punaviini toimii mulla. Rokkia on hyvä kuulua taustalta jotta pääsee fiiliksiin. Ehkä Indica, PMMP, tms suomalainen rokki. Naissolisti on aina plussaa. Rahat tähän harrastukseen irtoaa ihmisten johtamisesta. Aika onkin sitten toinen juttu. Toistaiseksi vielä voin käyttää kaiken aikani itseeni ja tämä saa siitä osansa. Jos nyt jokin työväline pitää mainita, niin se on kaasuliesi. Siinä on jotain primitiivistä kaiken tekniikan keskellä. Musta on vähä typerää syödä nopeasti. Kiireen takia tukehtuminen on ehkä nolointa mitä voin kuvitella. Eihän siinä ehdi maistamaankaan mitään. Lopuksi, se mitä multa jää syömättä menee mun koiralle. Ozzy, kääpiösnautseri, ei valita. Kaiken tämän lisäksi multa löytyy aikaa purjehtimiselle kesällä ja talvella avantouinnille.
Sami
Mysteerikokkailijasta viralliseksi kokkaajaksi täältä Nakkilan kirkon vaiheilta liittyy myös allekirjoittanut. Kokkaamista tulee harrastettua, inspiraatiosta riippuen, aina keittiön sotkemisesta ihan gourmet ruokiin saakka. Tuota inspiraatiota ruokkii osittain maaseudun rauha, nykyhumputukset, rätisevä puu hellassa tai leivinuunissa, sekä tietenkin perhe. Jälkimmäinen tarjoaa myös lahjomatonta palautetta ruoan laadusta ja erityisen haastavaa näyttääkin olevan kotoisen molekyylikokkauksen sovittaminen perinteiseen suomalaiseen makuun.
Ajasta kokkauksen kanssa kilpailevat perheen ja päivätyön ohella maatilamme loputon remonttikierre, lukuisat muut pikkuharrastukset ja laiskuus. Insinöörin ruoanlaitto on jatkuvaa organisointia ja olen jopa joskus saanut palautetta liian suorista lihapullariveistä.
Hyvän maun rajoja tullaan siis koettelemaan tulevaisuudessa entistä tiukemmin. Antoisia hetkiä blogin parissa!
Markus
Olen jo pitkään lätrännyt viinien parissa, mutta viimeiset vuodet enemmän tosissaan. Suoritin kansainvälisen WSET advanced sertifikaatin Haagassa ja nyt opiskelen Turun ammatti-instituutissa Viinimestariksi. Toimin Tampereen Viiniklubin puheenjohtajana, sekä ritarina kansainvälisessä viiniritariveljeskunnassa - Brotherhood of the Knights of the Vine. Uusin aluevaltaukseni on oma yritykseni Winenergy, joka tulee tarjoamaan viinikoulutusta, maistelutilaisuuksia, viinimatkoja ja tulevaisuudessa myös maahantuontia. Toivottavasti nautitte myös viiniaiheisista kirjoituksista!