Suomen kylmään ja sateiseen kesään tottuneena aurinko ja lämpö tuntuivat suorastaan oudolta ajellessani kohti Pfalzin viinialuetta ja tarkemmin Bad Dürkheimin kylää, jossa tarkoituksenani oli tavata ystäväni Helena ja Günther. Pfalz on yksi Saksan parhaita viinialueita mikäli Riesling on lähellä sydäntäsi ja omalla kohdalla tilanne on juuri näin.
Tavattuani ystäväni suuntasimme auton nokan kohti Deidesheimin kylää, jota pidetään Pfalzin alueen kirkkaimpana tähtenä. Alueen viinitarhojen hinnat ovat viimeisen 20 vuoden aika nousseet pilviin. Nykyään hehtaarista viinitarhaa saakin pulittaa 400000€, kun 20 vuotta sitten hinta oli vain puolet siitä.
Kohteenamme oli Weingut Georg Siben Erben tai lyhyemmin vain Weingut Siben, jonka historia ulottuu yli 300 vuoden päähän. Tilalla on 11 tarhahehtaaria, jotka pitävät sisällään noin 20 eri palstaa Deidesheimin alueella. Palstoja on viljelty orgaanisesti viimeiset 20 vuotta, mikä on suureksi osaksi uuden sukupolven aikaansaannoksia. 80% viljelyksistä on luonnollisesti Rieslingiä, mutta palstoilta löytyy myös 5% Weissburgunderia (Pinot Blanc), 5% Grauburgundria (Pinot Gris), 5% Spätburgunderia (Pinot Noir) ja 5% jäljelle jäävä osuus on Gewûrztramineria, Muskatelleria ja Auxerroisia.
Palstoista mielenkiintoisin ja myös viinintekijän mielestä alueen paras palsta on nimeltään Kalkofen, joka tarkoittaa kirjaimellisesti kalkkiuunia. Palstaa pidettiin 150 vuotta sitten viininviljelyyn sopimattomana ja niinpä tilan esi-isät toivat palstalle hevoskärryillä yhteensä 40000 kuutiota kalkkia. Tästä johtuen luonnollisesti maaperän kalkkipitoisuus on erittäin korkea.
Tilasta vastaa nykyään Andreas Siben, kenen johdolla meillä oli ilo tutustua talon viineihin ja historiaan. Andreas valmistui Geisenheimin yliopistosta 1994 ja teki lopputyönään tutkimuksen Rieslingin ikääntymispotentiaalista. Andreas tutki työssään 20 vuosikertaa Riesling-viinejä vuosilta 1973-1993, jotka tulivat Langemorgenin ja Kalkofenin palstoilta. Andreas teki kaksi mielenkiintoista havaintoa työssään. Ensimmäinen oli se, että terroir oli maistettavissa jokaisessa vuosikerrassa ikääntymisaromeista huolimatta. Toinen vielä mielenkiintoisempi löytö oli se, että mikäli elokuu oli kuuma ja vähäsateinen, oli viinin ikääntymispotentiaali ja lopputulos heikompi. Yleinen käsitys asiasta on juuri päinvastainen, mutta Rieslingin kohdalla tutkimuksen perusteella asia oli toisin. Tutkimuksessa oli kaksi vaihetta, joista ensimmäinen tehtiin aistinvaraisesti ja toinen laboratoriossa.
Orgaaniseen viljelyyn siirtymisen lisäksi talossa on tapahtunut muutakin uudistuksia. Historialliseen taloon aukeaa kolmen viikon päästä 60-paikkainen ravintola. Kävin tutustumassa rakenteilla olevaan ravintolaan ja jo nyt tilasta pystyi aistimaan upeiden holvikaarien ja tyylikkään valaistuksen luoman hienon tunnelman. Toivottovasti minulle tarjoutuu joskus vielä mahdollisuus päästä valmiseen ravintolaan nauttimaan paikallisia herkkuja.
Andreas on myös uudistanut pullojen etiketit 2000-luvulle ja niistä heijastuu hienosti moderni tyyli kuitenkaan historiaa unohtamatta.
Maistoimme 11 viiniä, joista nostan esille kaksi. En välttämättä siksi, että nämä kaksi olisivat olleet parhaat viinit, vaan siksi että näissä molemmissa on asioita mitkä ovat mielenkiintoisia. Ensimmäisenä Deidesheimer Paradiesgarten Riesling 2011. Tässä viinissä korostuu Deidesheimin alueen Rieslingeille tyypillinen kukkaisuus. Viini on intensiivinen, runsas ja siinä on upea happorakenne. Maussa on runsaasti kypsää hedelmäisyyttä, sitruunaa, aprikoosia ja omenaa. Todella kiva ja raikas Riesling.
Toisena Ungeheuer Forst Grosses Gewächs 2007. Tarhalta otetaan uskomattoman alhaiset 20hl/ha satomäärä, mikä takaa rypäleiden korkean konsentraation. Viini on todella intensiivinen, tasapainoinen ja täyteläinen. Esille tulee ananaskirsikkaa, viikunaa, pähkinää, sekä ripaus leipämäisyyttä. Hienosti ikääntynyt korkealaatuinen Riesling, jolla on vielä pitkä elämä edessä.
Seuraavaksi suuntasimme kohti Haardtin kylää, missä sijaitsi toinen kohteemme Weingut Müller-Catoir, jolla on myös pitkät perinteet. Ensimmäiset dokumentit talon historiasta löytyy vuodelta 1744 ja tällä hetkellä jo yhdeksäs sukupolvi pyörittää maineikasta taloa. Talon isäntänä toimii nykyään Philipp Catoir, joka myös otti meidät vastaan ja vietti seurassamme mukavan iltapäivän. Vuonna 1895 rakennettu talo sijaitsee aivan Haardt-kukkulan juurella, joka suojaa lähellä olevia viinitarhoja kylmiltä tuulilta ja hallalta. Talon omistuksessa on 21 hehtaaria viljelyksiä, joista suurin osa on Rieslingiä, mutta myös Weissburgunder, Grauburgunder, Spätburgunder, Scheurebe, Muscateller ja Rieslaner ovat vallanneet pienen osan. Kaikki tarhahehtaarit ovat orgaanisesti viljeltyjä.
Weingut Müller-Catoir sai osakseen kansainvälistä huomiota kun Bürgergarten Riesling 2007 valittiin yhdeksi viiniksi Ruotsin kruununprinsessa Victorian ja Daniel häihin. Itse maistoimme viinistä vuosikerran 2011, joka on vuosikertana tyyliltään hyvin erilainen kuin 2007, joten aivan emme päässeet häätunnelmaan.
Ensimmäisestä kymmenen viinin setistä pitää nostaa esille Breumel in del Mauern ”GG” 2010. Single Vineyard-viini talon monopolipalstalta, jossa satomäärä on 35hl/ha. Maaperä eroaa alueen muusta hiekkakivisestä maaperästä runsaammalla hiesupitoisuudellaan. 30% viinistä on kypsynyt 6 kuukautta isoissa 1000 litran vanhoissa tammitynnyreissä ja sitä valmistetaan vain 5000 pulloa. Viini on todella intensiivinen ja sen rikkaassa aromimaailmassa tulee esille mineraalisuutta, aprikoosia, omenaa, kypsää sitruunaa, ananasta ja salmiakkia. Todella hieno viini.
Siirrymme talon kellariin, jossa tuontantotilat sijaitsevat. Kellari luo hienot puitteet maistaa seuraava viini, Haardt Riesling S 2007. Upea vuosikerta, joka alkaa tuomaan jo hieman ikääntyneen Rieslingin tunnusmerkkejä esille. Intensiivisessä tuoksussa vivahde petrolia, joka kuitenkin katoaa viinin ollessa hetken lasissa. Runsas, täyteläinen ja pyöreän hapokas viini, jossa esille tulee lakkaa, kypsää sitruunaa ja ananasta, greippiä ja minaraalisuutta. Maussa korostuu kypsä ananas ja lisäksi mukaan tulee huumaavasti toffeen aromia. Hieno yhdistelmä, joka kutittelee makuhermoja vielä kävellessämme talon läheisyydessä olevalle viinitarhalle.
Viinitarhassa itsessään ei ole mitään erityistä muihin tarhoihin verrattuna, mutta siitä muodostui itselleni mieleenpainuva kokemus. Mitä tahansa rypälelajiketta sokkona maistaessa on lähes mahdotonta sanoa mistä lajikkeesta on kysymys. Tarhalla kuitenkin kasvoi Muskatelleria, joka on niitä harvoja lajikkeita, missä rypäleen aromit vastaavat viinin aromeja lähes täysin. Tiesin heti rypälettä maistettuani mistä lajikkeesta oli kysymys.
Tarhalta palattuamme maistelimme vielä joukon makeita viinejä, josta on pakko nostaa esille yksi viini, Rieslaner Trockenbeerenauslese 2007. Todella upea meripihkan väri antoi jo vihjettä siitä, että jotain erilaista oli lasissa.Huumaava tuoksu, jossa mansikkaa, aprikoosia, suklaata, appelsiinia ja rusinaa. Todella intensiivinen, runsas ja tasapainoinen viini, jossa 335g/l jäännössokeria ja huikea 19,3g/l happopitoisuus. Aivan mieletön viini.
Saksan viinien maine Suomessa ei ole lähelläkään sitä mitä ne ansaitsisivat. Suomalaiset ovat vuosikymmeniä juoneet halpoja Liebfraumilch-viinejä ja niiden luoma maine luo varjonsa kaikkien Saksalaisten viinien ylle. Totuus on kuitenkin se, että Saksalaiset Riesling-viinit ovat ehdottomasti maailman kärkikastia, eivätkä Pinot-perheen lajikkeista tehdyt viinitkään kalpene yhtään muiden maiden viinien rinnalla. Saksalaiset ovat myös rohkeasti ottaneet tammen käytön mukaan Rieslingin valmistuksessa. Hallittu tammen käyttö tuo viineihin lisää kompleksisuutta ja tuo niihin aivan uuden ulottuvuuden. Ei muuta kuin Alkoon ja tutustumaan rohkeasti upeisiin Saksalaisiin viineihin!
Pfalzin alueen erinomaisia Riesling-vuosikertoja: 1991, 1994, 1995, 2004, 2007, 2010
Lisää kuvia reissusta löytyy Winenergyn facebookista.
